lauantai 13. kesäkuuta 2015

Hellepäivä


Äidin pienet arjen ilot = hetki omaa aikaa terassilla lapsen päiväuniaikaan. Ja se tunne, kun pyykit kuivuu pihalla näillä keleillä ihan hetkessä. Simppeliä ehkä, mutta silti niin ihanaa.

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Kesän ensimmäiset markkinat


Tämän kesän ensimmäiset markkinat tuli koluttua läpi viime viikonloppuna, missäs muuallakaan kuin omassa kotikaupungissa. Turussa taas on kesäisin useita markkinoita, joista omiksi lemppareikseni on muodotunut keskiaikaiset sekä kansainväliset suurmarkkinat. Isojen markkinoiden lisäksi tykkään kovasti näistä pienempien kaupunkien markkinoista, ihanaa että niitä jaksetaan vielä järjestää! Markkinoilla lemppareitani ovat ehdottomasti erilaiset käsityöt. Tällä kertaa en ostanut mitään, ihastelin vain. 

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Betoninen Madonna


Eiliseltä kirppisrallikierrokselta mukaan ei tarttunut mitään muuta kuin tämä betoninen Madonna patsas. Tapahtuma oli mielestäni aivan ihana, harmi että lähdin liikkeelle vähän liian myöhään. Selvästi ne kaikki parhaimmat oli jo viety päältä. Tämä patsas taas oli sellaiselta kirppikseltä, jossa oli betonista tehtyjä koriste-esineitä niin puutarhaan kuin sisällekin. Tarvitsee perehtyä paremmin aiheeseen, ja väsäillä kotipiha täyteen betonisia koriste-esineitä! 

Ensi vuonna haluan itsekin osallistua tapahtumaan mukaan myyjän roolissa. Kirppistavarat kun on helppo katsoa valmiiksi jo ennakkoon, ja edeltävänä iltana sitten taas leipoa herkut myyntiin. Osallitumismaksu taisi olla 7 euroa, jolla saa oman pihan tiedot karttaan mukaan. Tällä viikolla starttaa vierasvenasatamassa myös viikottainen iltatori, ihanaa kun kaupunkimme herää eloon kesän ja turistien myötä!

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Syntymäpäivien tarjoilut


Ajattelin vilautella kuvien muodossa pikkumiehen juhlien tarjoiluja. Meillä ei sen kummemmin ollut suolaista tarjolla, vaan tällä erää panostettiin makeisiin. Suolaisia piirakoita olisi ollut ihana tehdä, mutta tällä kertaa ei aikataulut antaneet periksi, että olisin ehtinyt tekemään kaiken valmiiksi. Tarjolla oli kuitenkin pikkuisia karjalanpiirakoita sekä munavoita. Kakut tilasin Kakkumaa Viva la cake:sta, joka oli itselleni jo entuudestaan tuttu. Juhlien teemana ollut kettu seikkaili myös kakuissa. Ylläolevan kakun täytteenä oli suklaata ja mansikkarahkaa.


Kakun lisäksi oli myös pikkuisia juustokakkuja, jotka tein pilttipurkkeihin. Näitä olen tehnyt kerran aikaisemminkin, joten tiesin reseptin olevan toimiva. Ja hyvin ne kaupaksi menivätkin! Erilaisia ohjeita löytyy googlettamalla, itse käytin Mutsis on -blogin ohjetta, mutta pienemmällä liivatemäärällä. 


Ei niin kauniit ehkä, mutta sitäkin maistuvammat lusikkaleivät tein itse. Mustat keksit taas ovat Lidlin keksihyllyn Neo -keksejä. Lisäksi tarjolla oli myös vaahtokarkkeja.


Kahden suklaan muffinit söpöillä teemaan kuuluvilla koristetikuilla.


Juomapuolelta löytyi mehua, makuvesiä, kahvia sekä teetä. Etenkin makuvedet tekivät kauppansa. Kannuissa on siis hanaveden lisänä sitruunaa & minttua tai mansikkaa & limeä. 


Toisen kakun täytteenä taas oli mustikka- ja vaniljamoussea. Nuo kakun koristeet ovat niin kauniit! Etenkin nuo ilmapallot olivat hienosti toteutettu. 

Vaikka juhlien järjestäminen mukavaa puuhaa onkin, niin mikä onni, ettei tarvitse taas hetkeen emännöidä yhtään mitään, heh.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Kuumeen kourissa

Juuri niin meikäläisen tuuria, ulkona kaunis lämmin sää ja itse kökin sisällä pitkittyneen flunssan kourissa.. Aika kuuluu nukkuen, Eemin kanssa leikkien, kutoen ja Netflixiä seuraten. Teetä on tullut juotua litratolkulla, ja pelkkä Finrex -paketin näkeminen puistattaa. Menethän flunssa pian pois, jooko? 


Mun voimateenä on Clipperin Rise & shine. Toivottavasti tän ja droppien avulla kesäinen flunssa on pian muisto vain! Monta päivää kiusannut yksä alkaa  onneksi jo helpottamaan. Löytyisikös sieltä ruudun toiselta puolen jotain poppakonsteja, jolla saisi taudin nopeasti kuriin?


Aurinkoista viikonloppua sinne ruudun toiselle puolelle!

torstai 4. kesäkuuta 2015

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Juhlahumua


Viime sunnuntaina meillä juhlittiin aamusta iltaan. Pikkuinen Eemi täytti jo vuoden, enkä pysty vieläkään lopettamaan hämmästelyä siitä, että mihin se kokonainen vuosi hujahti? Enkä millään suostunut vuosi sitten uskomaan ystäviemme sanoja siitä, että vauvavuosi on hetkessä muisto vain. Mutta nyt se on uskottava, meillä asuu kotona vauvan sijasta pieni taapero. Miehen kanssa selvittiin vauvavuoden läpi kunnialla, vaikka se ajoittain rankka olikin. Sen kunniaksi kilisteltiin lasilliset shamppanjaa synttärisankarin nukahdettua.

Eemin ensimmäiset syntymäpäivät suijuivat mukavasti, ja lähes kaikki kutsutut pääsivät paikalle. Juhlat vietettiin kahdessa osassa, ensimmäisenä sukulaisten ja myöhemmin ystävien kesken. Eemi jaksoi mallikkaasti viihdyttää vieraitaan, eikä sen kummemmin vierastellut ketään. Pitkät juhlat vaativat kuitenkin veronsa, ja seuraavan yön yöunet venyivät yli 12 tuntisiksi. Nyt ollaan pari päivää yhdessä leikitty uusilla leluilla, niissä riittääkin tuolle pikkuiselle ihmeteltävää vielä pitkään!

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kiitospussukat


Eemin syntymäpäiviä suunnitellessani muistui yksi lapsuuden perinne mieleen. Yleensä kaikilla lasten syntymäpäivillä vieraat saivat mukanaan jonkun pienen pussin, jossa oli esim. karkkia ja tarroja. Hassua, miten monissa blogeissa puhutaan näistä kiitospussukoista uutena juttuna, joka olisi nyt rantautunut Amerikasta tänne meille. Tiedä sitten elettiinkö me 90 -luvulla Satakunnassa edellä aikaamme, mikään uusi juttu kun tämä ei itselleni ainakaan ole..


Minusta idea pienen lahjan antamisesta vieraalle on ihana. Ei lahjan tarvitse olla kallis tai mitenkää iso, mutta varmasti pienikin juttu tuo hymyn vieraan huulille. Eemin juhlien vieraat olivat lähestulkoon kaikki aikuisia, joten karkit ja tarrat eivät käyneet ensimmäisenä mielessä. Keksit kylläkin!


Eräänä arki-iltana tuli pyöräytettyä 110 amerikkalaista suklaakeksiä. Näitä en laittanut ollenkaan tarjolle itse juhliin, pussukoihin vain. Koska nuo lahjapussit eivät kooltaan olleet kovinkaan isoja, ei niihin montaa keksiä järkevästi mahtunut. Resepti oli mielestäni oikein maistuva, ja sen nappasin ehkä kauneimmasta leivontablogista ikinä. Reseptiin pääset tästä, klik.


Valmiit pussit taittelin ja suljin puisilla pyykkipojilla. Pyykkipoikien alle ujutin söpöt, ja juhlien teeman mukaiset kiitos laput. 


Mitäs pidätte? 

Onko kiitospussukat teille uusi juttu, vai muistuuko myös lapsuudesta mieleen?